Google pyrkii ylläpitämään ilmaisunvapautta ja tiedon saatavuutta, mutta pitääksemme
Google+:n eloisana ja miellyttävänä jouduimme punnitsemaan näiden periaatteiden lisäksi
myös pyrkimyksiä estää sellaisen sisällön levitystä, joka rikkoo sisältösääntöjämme ja/tai lakia. Tasapainon
löytäminen ei ole koskaan helppoa etenkään globaalilla alustalla, jonka toimintamaissa on
erilaiset standardit sananvapaudelle.
Menetelmät, joilla väitetysti lainvastaisesta sisällöstä voi valittaa NetzDG:n mukaisesti
Google+ tarjosi käyttäjille mahdollisuuden tehdä valituksia NetzDG:n nojalla
tunnistettavalla, hyvin saavutettavalla ja aina käytettävissä olevalla tuotteen sisäisellä ilmoitustyönkululla. Sisäänkirjautuneet käyttäjät pystyivät
lähettämään NetzDG-lakiin perustuvia oikeudellisia valituksia suoraan ja helposti osana ilmoitustyönkulkua,
joka oli avattavissa jokaisen postauksen oikeasta yläkulmasta. Kun valituksen tekijä
siirtyi ilmoitustyönkulkuun ja valitsi NetzDG-painikkeen ("Mielestäni tätä sisältöä tulisi rajoittaa Network Enforcement
Law ‑säädöksen nojalla"), näytölle avautui oikeudellinen verkkolomake
NetzDG-valituksen lähettämistä varten.
Google+ tarjosi myös sisään- ja uloskirjautuneille käyttäjille oikeudellisen NetzDG-verkkolomakkeen, joka oli
saatavilla suoraan Google+:n imprint-sivulta (Saksassa asuville käyttäjille tarkoitettu
yhteystietosivu).
Koska käyttäjät ovat keskimäärin maallikoita juridisten asioiden suhteen,
laaja monitahoisten rikkomusten valikoima voi hämmentää heitä tai jopa estää heitä tekemästä lainkaan ilmoituksia. Keskimääräinen
käyttäjä ei todennäköisesti pysty hahmottamaan asianmukaisia Saksan rikoslain kohtia tai viittaamaan niihin oikeudellisen
NetzDG-valituksen tekemisen yhteydessä. Lisäksi ilmoitettu sisältö saattaa syyllistyä useampaan kuin yhteen luetelluista
rikkomuksista. Esimerkiksi rikollis- tai terroristijärjestön jäsenten tai tukijoiden rekrytointiin tarkoitetulla videolla
(§ 129, 129a StGB) näkyy usein myös lipun kaltaisia symboleja,
mikä voi olla jo sinällään rangaistavaa (§§ 86, 86a StGB) mutta myös täyttää
valtion vaarantavan vakavan väkivaltarikoksen valmistelun kriteerit (§ 89a StGB).
Yksinkertaistaaksemme ilmoittamista ja auttaaksemme käyttäjiä ilmoittamaan meille sisällöstä, jonka he
uskovat mahdollisesti rikkovan NetzDG-lakia, loimme NetzDG-ilmoitustyönkulkuumme
seitsemän sisältöluokkaa, jotka vastasivat 21:tä oleellista rikkomusta
ja jäsensivät niitä ymmärrettävällä tavalla. Luokkien avulla pystyimme myös tekemään erittäin abstrakteista ja
monitahoisista rikkomuksista helpommin ymmärrettäviä (etenkin maallikoille). Esimerkiksi
kohdassa § 140 StGB mainitaan edellytyksinä maanpetoksen ja murhan ohella muita
vakavia rikoksia, kuten sotarikokset, vakavien ruumiinvammojen aiheuttaminen, tietyt väestön vaarantavat rikokset ja tietyt
vakavat seksuaalirikokset. Sisällön ilmoittamisprosesseihin liittyvän
kokemuksemme mukaan käyttäjät arvostavat tällaisia maanläheisiä matalan kynnyksen keinoja,
joiden avulla he voivat tehdä ilmoituksia lainvastaisesta sisällöstä tehokkaasti.
Näihin luokkiin – ja niitä vastaaviin rikkomuksiin, joista voidaan mielestämme ilmoittaa
valitsemalla rikkomuksen sisältävä luokka – kuuluvat seuraavat:
Vihapuhe tai poliittinen ekstremismi
- § 130 StGB: Yllyttäminen vihamieliseen toimintaan
- § 166 StGB: Uskontoihin sekä uskonnollisiin ja aatteellisiin yhdistyksiin kohdistuvat kunnianloukkaukset
Terroristinen tai perustuslain vastainen sisältö
- § 86 StGB: Perustuslain vastaisten järjestöjen propagandamateriaalin levittäminen
- § 86a StGB: Perustuslain vastaisten järjestöjen symbolien käyttäminen
- § 89a StGB: Vakavan, valtion vaarantavan väkivaltarikoksen valmistelu
- § 91 StGB: Vakavaan, valtion vaarantavaan väkivaltarikokseen yllyttäminen
- § 100a StGB: Valtiopetoksellinen väärennös
- § 129 StGB: Rikollisjärjestöjen perustaminen
- § 129a StGB: Terroristijärjestöjen perustaminen
- § 129b StGB: Ulkomailla toimivat rikollis- ja terroristijärjestöt; laajennettu rikoshyödyn menettäminen ja
vapausrangaistus
- § 140 StGB ja § 138 I StGB: Tietyistä kohdassa
§ 138 I StGB mainituista rikkomuksista palkitseminen ja niiden hyväksyminen
- § 269 StGB: Todistusaineistoksi tarkoitetun datan väärentäminen
Väkivalta
- § 131 StGB: Väkivallankuvausten levittäminen
Haitallinen tai vaarallinen toiminta
- § 111 StGB: Julkinen yllyttäminen rikoksiin
- § 126 StGB: Yleisen järjestyksen häiritseminen rikoksilla uhkailemalla
- § 140 StGB ja § 126 I StGB: Kohdassa § 126 I StGB
mainituista rikkomuksista palkitseminen ja niiden hyväksyminen
- § 241 StGB: Rikoksella uhkaileminen
Kunnianloukkaus tai solvaus
- § 185 StGB: Solvaus
- § 186 StGB: Kunnianloukkaus
- § 187 StGB: Tarkoituksellinen kunnianloukkaus
Tietosuoja
- § 201a StGB: Yksityisyydensuojan rikkominen kuvia ottamalla
Seksuaalinen sisältö
- § 184b StGB: Lapsipornon jakelu, hankkiminen ja hallussapito sekä
§ 184d StGB: Pornografisten esitysten jakelu yleislähetyksinä tai media- tai
televiestintäpalvelujen avulla
- § 140 ja §§ 176–178: Tietyistä kohdissa §§ 176–178 mainituista rikkomuksista
palkitseminen ja niiden hyväksyminen
Sisältöilmoituksia koskevan maailmanlaajuisen kokemuksemme perusteella uskoimme,
että tämä luokitus tuki parhaiten NetzDG:n oikeudellisten tavoitteiden saavuttamista.
Keinot, joilla valituksen tekijälle ja sisällön lataajalle ilmoitetaan NetzDG-lain mukaisesti
Kun saimme NetzDG-lakiin perustuvan valituksen yllä kuvattujen
ilmoituskanavien kautta, lähetimme valituksen tekijälle sähköpostilla viitenumeron ja vahvistuksen
siitä, että olimme vastaanottaneet ilmoituksen käsittelyä varten. Kun olimme tarkistaneet valituksen ja väitetysti
lainvastaisen sisällön, ilmoitimme valituksen tekijälle päätöksestämme (poistimmeko sisällön vai jätimmekö sen ennalleen)
sähköpostilla. Jos sisältö rikkoi sääntöjämme tai lakia, ilmoitimme asiasta myös sen lataajalle.
Samalla annoimme hänelle lisätietoa poistosta, mikä auttoi meitä varmistamaan, että Google+:aan sisältöä lataavat käyttäjät tuntevat
palvelun käyttöehdot.
Ilmoitusmenetelmät
Tekniset ratkaisut. Järjestelmämme pyrkivät jatkuvasti etsimään Google+:sta
sisältösääntöjen rikkomuksia, kuten roskasisältöä tai seksuaalista sisältöä. Algoritmeihimme lisättiin uusia sääntöjä
viikoittain ja kuukausittain. Lisäksi estimme Google+:sta sääntörikkomusten
vuoksi poistettujen kuvien (esimerkiksi kuvat lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä) uudelleenlataamisen
käyttämällä tiivistystekniikoita. Käytimme tunniste- ja vastaavuustyökaluja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävien kuvien
etsimiseen, tunnistamiseen ja estämiseen.
Ihmisten tekemät ilmoitukset: käyttäjät ja ahkerat kirjoittajat. Käyttämämme ilmoitusjärjestelmä
tarjosi sisäänkirjautuneille käyttäjille mahdollisuuden ilmoittaa meille sisällöstä, joka rikkoi Google+:n maailmanlaajuisia sisältösääntöjä. Kyseessä
oli vapaaehtoisesti kehittämämme itsesääntelyjärjestelmä, joka ei ollut kytköksissä mihinkään lakisääteiseen velvoitteeseen. Kaikki käyttäjät,
jotka olivat kirjautuneena Google-tililleen ja löysivät maailmanlaajuisia sisältösääntöjä mahdollisesti rikkovaa sisältöä,
pystyivät ilmoittamaan siitä Google+:n ilmoitustoiminnon avulla valitsemalla ensin
oikeasta yläreunasta kolme pistettä, klikkaamalla Ilmoita väärinkäytöstä
ja valitsemalla sitten väitetyn sisältörikkomuksen luokan. Käyttäjän tuli kertoa ilmoituksessa, mitä
sääntöä hän uskoi sisällön rikkovan. Sääntörikkomusten ilmoitusluokkia ja poistamisen syitä olivat
seuraavat: seksuaalinen sisältö, väkivaltainen tai vaarallinen sisältö, vihamielinen sisältö, häirintä,
kiusaaminen ja roskasisältö. Yhteisön jäsenten tekemät ilmoitukset arvioitiin puhtaasti sisältösääntöjen perusteella.
Top Contributor Programin tarkoituksena oli määrittää joukko Google+:n käyttäjiä,
joiden tekemät ilmoitukset Google+:n sisällöntarkistustiimi voisi asettaa etusijalle. Top Contributor Programiin kuuluneet ahkerat kirjoittajat ohjasivat trendejä ja rajatapauksia
jatkokäsittelyyn hyödyntämällä kattavaa tuoteosaamista, jonka he olivat keränneet vastaamalla useisiin kysymyksiin
ohjefoorumeillamme. Ahkerat kirjoittajat tekivät eri tuotteissa sisältösääntöjen rikkomuksista ilmoituksia,
jotka sisällöntarkistustiimimme sitten käsitteli. Ahkerien kirjoittajien ilmoituksia käsiteltiin
vain sisältösääntöjemme puitteissa. Voit lukea lisää Top Contributor Programista
täältä.
Oikeudelliset valitukset. Sisäänkirjautuneet käyttäjät pystyivät lähettämään
meille erillisen prosessimme kautta ilmoituksia suoraan ja helposti, jos he uskoivat, että Google+:aan
ladattu sisältö rikkoi NetzDG-lain piiriin kuuluvia säädöksiä. Käyttäjä pystyi ilmoittamaan meille väitetysti
lainvastaisesta sisällöstä Google+:n ilmoitustoiminnon avulla valitsemalla ensin sisällön oikeasta yläreunasta kolme pistettä ja
valitsemalla sitten Mielestäni tätä sisältöä tulisi rajoittaa Network Enforcement
Law ‑säädöksen nojalla. Sisään- ja uloskirjautuneet käyttäjät pystyivät tekemään NetzDG-valituksia myös täyttämällä
NetzDG-verkkolomakkeen, joka oli saatavilla Google+:n imprint-sivun kautta. Valituksen tekijälle lähetettiin viesti,
jolla vahvistettiin, että olimme vastaanottaneet valituksen. Näiden ilmoituskanavien avulla käyttäjät
pystyivät nimeämään kyseenalaisen sisällön ja perustelemaan oikeudellisen valituksensa. Nämä tiedot olivat edellytyksenä
asianmukaiselle oikeudelliselle tarkistukselle ja oikeisiin toimenpiteisiin ryhtymiselle. Jos
perusteluissa oli puutteita tai ne eivät riittäneet sisällön poistamiseen paikallisesti,
saatoimme kysyä valituksen tekijältä lisätietoja. Jos ilmoitettu sisältö rikkoi
Google+:n sisältösääntöjä, poistimme sen maailmanlaajuisesti. Jos sisältö ei rikkonut sääntöjä,
mutta se loukkasi vähintään yhtä niistä rikoslain säädöksistä, joihin NetzDG-laissa viitataan, estimme sisällön
käytön paikallisesti. Google+ ilmoitti valituksen tekijälle päätöksestämme ja sen syistä
sähköpostilla.
Olemme useiden vuosien ajan tarjonneet muita
juridisia
verkkolomakkeita oikeudellisten valitusten lähettämiseen ja estäneet sisällön,
jonka olemme todenneet lainvastaiseksi tietyllä oikeudenkäyttöalueella. Olemme aina antaneet oikeudellisesta valituksesta
palautetta sen lähettäjälle.
Arviointiprosessi
Ihmisten tekemät ilmoitukset Google+:ssa. Kun saimme ilmoituksen, tarkistustiimimme
arvioivat sisällön maailmanlaajuisten Google+:n sisältösääntöjen perusteella. Tiimit pystyivät
tarkastelemaan ilmoitetun sisällön laajempaa asiayhteyttä – esimerkiksi postauksessa olevan kuvan otsikkoa
tai Google+ ‑yhteisön kuvausta. Tällaisilla kontekstisidonnaisilla tekijöillä on
usein tärkeä rooli ladatun sisällön tarkoitusperiä arvioitaessa. Esimerkiksi
maailmanlaajuiset sääntömme olisivat todennäköisesti sallineet poliittisen, ajankohtaisasioista keskustelevan yhteisön. Meidän on joissakin tilanteissa ehkä
täytynyt päätellä tämä asiayhteys yhteisön kuvauksen ja muun ladatun sisällön perusteella. Jos saman sisällön
tarkoituksena olisi puolestaan ollut vihamielisen toiminnan ihannointi tai siihen yllyttäminen, olisimme mahdollisesti
poistaneet sen sisältösääntöjemme rikkomisen vuoksi.
Kehittämämme sisältösäännöt määrittelivät suuntaviivat sallitulle sisällölle,
ja niistä monet menivät päällekkäin NetzDG:n säädösten kanssa. Tällaisia olivat esimerkiksi säännöt, jotka kielsivät vihamielisen sisällön,
häirinnän, kiusaamisen, uhkailun, henkilökohtaisen ja luottamuksellisen tiedon levittämisen, lasten
hyväksikäytön, seksuaalisen sisällön, väkivallan ja terroristisen sisällön. Voit lukea lisää näihin
sisältötyyppeihin liittyvistä käytännöistä
täältä.
Tarkistustiimeillämme oli käytettävissään useita vaihtoehtoja: yhteisön sääntöjä rikkovan sisällön poistaminen maailmanlaajuisesti,
sääntöjen mukaisen mutta alaikäisille sopimattoman sisällön merkitseminen
koko perheelle sopimattomaksi tai sääntöjä rikkomattoman sisällön
jättäminen ennalleen. Toistuvien väärinkäytösten ja törkeiden rikkomusten
tapauksessa saatoimme estää käyttäjältä tiettyjen ominaisuuksien käytön tai sulkea hänen
tilinsä. Tilin sulkeminen saattoi tulla kyseeseen jo ensimmäisen rikkomuksen jälkeen, jos kyseessä oli törkeä rikkomus
(esimerkiksi terroristinen teko).
Yleistä oikeudellisista ilmoituksista. Kun saimme oikeudellisen ilmoituksen, tarkistustiimimme
käsittelivät sen siihen liitettyjen tietojen ja siinä mainitun sisällön
perusteella. Lisäksi tarkistajat ottivat huomioon ilmoitetun sisällön laajemman asiayhteyden
yllä kuvatulla tavalla. Jos valituksesta puuttui tärkeitä tietoja, kuten
väitettyyn kunnianloukkaukseen liittyvän henkilön tiedot, tiimi saattoi ottaa yhteyttä valituksen lähettäjään
ja pyytää tältä lisätietoja. Kun tiimi sai lisätiedot, se arvioi sisällön juridiselta kannalta.
Jos totesimme sisällön olevan lainvastaista (esimerkiksi tekijän- tai henkilöoikeusloukkauksen vuoksi),
estimme sen käytön paikallisesti.
NetzDG-valitukset. Kun saimme NetzDG-valituksen,
tarkistusprosessiimme kuului, että sisällön käsitteli erikoistunut NetzDG-tarkistustiimimme (katso tarkistustiimejä käsittelevä osio), joka pystyi tarkastelemaan
kyseessä olevan sisällön laajempaa asiayhteyttä. Jos tiimi
totesi sisällön rikkovan maailmanlaajuisia sisältösääntöjämme, se poisti sisällön kaikkialla. Jos sisältö ei rikkonut
sääntöjämme, mutta se loukkasi vähintään yhtä niistä Saksan rikoslain 21 säädöksestä, joihin NetzDG-laissa
(§1 III NetzDG) viitataan,
estimme sisällön käytön paikallisesti.
Valitusten tarkistaminen on usein haastavaa. Jopa asianajajilla voi olla vaikeuksia joidenkin rikkomusten arvioinnissa. Esimerkiksi
todistusaineistoksi tarkoitetun datan väärentäminen (§ 269 StGB) ja
kunnianloukkausten ja solvausten luokka ovat aihealueita, joista on muodostunut
laaja oikeuskäytäntö viime vuosikymmenien aikana – erityisesti Saksan perustuslain
voimaantulon jälkeen. Vain pieni osa kunnianloukkauksista ja solvauksista
onkin selvästi lainvastaisia. Sisällön lainmukaisuutta arvioivat tuomioistuimet voivat päätyä eri lopputuloksiin,
vaikka käsittely olisi kestänyt useita vuosia. Esimerkiksi liittovaltion perustuslakituomioistuin on kumonnut
liittovaltion korkeimman oikeuden päätöksiä ja osoittanut näin, että päätös edellyttää monitahoista harkintaa ja
laillisuus riippuu kunkin tapauksen
yksilöllisistä olosuhteista. Toisin kuin oikeuskäsittelyssä, sosiaalisella verkostolla ei aina ole käytettävissään kaikkia
tarvittavia tietoja. Ei myöskään ole olemassa päämenettelyä, jossa edellytetään todistussääntöjä. Tällaisissa
tapauksissa sisällön sallittavuuden arviointi on hyvin haastavaa (kun mittareina käytetään rikkomusten tiettyjä piirteitä),
ja siihen liittyvien päätösten tekemisen tulisi yleisesti ottaen olla asiaankuuluvien tuomioistuimien harteilla.
Myös todellinen käytäntö tukee näitä seikkoja: Monet kunnianloukkauksiin ja solvauksiin liittyvät NetzDG-valitukset
eivät tulleet asianomaiselta henkilöltä, vaan kolmannelta osapuolelta, joka oletti
asianomaisen henkilön loukkaantuneen sisällön vuoksi. Meillä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta tarkistaa valituksen tekijän henkilöllisyyttä,
minkä vuoksi emme voineet myöskään selvittää, oliko valituksen lähettäjä kolmas osapuoli tai oliko asianomainen henkilö todella tehnyt asiasta
rikosilmoituksen lainvalvontaviranomaisille (Saksassa tällainen syyte
edellyttää asianomaisen itsensä tekemää valitusta).
NetzDG-tiimimme käsitteli NetzDG-pyyntöjä kahdessa vuorossa vuoden jokaisena päivänä
Google+:n käytöstäpoistoon saakka, jotta sisältö voitiin poistaa maailmanlaajuisesti tai estää paikallisesti
NetzDG-laissa määriteltyjen aikarajojen puitteissa. Jos pyyntö oli selvästi perusteeton, sen tekijälle
ilmoitettiin asiasta välittömästi lakivaatimusten mukaisesti (katso kohta Keinot, joilla
valituksen tekijälle ja sisällön lataajalle ilmoitetaan NetzDG-lain mukaisesti). Jos sisältö ei selvästi rikkonut
maailmanlaajuisia Google+:n sisältösääntöjä tai sovellettavia rikoslain säädöksiä, se oli
muutoin monitahoista tai sen yhteys Saksaan ei ollut täysin selvä, tapausta hoitanut NetzDG-sisällöntarkistaja
ohjasi sen seuraavalle tasolle nopeaa tarkistusta ja vanhempien sisällöntarkistajien valitsemia asianmukaisia
toimenpiteitä varten. Monitahoiset pyynnöt ohjattiin Googlen lakitiimille,
joka välitti haastavat tai erityistä huolellisuutta edellyttävät tapaukset edelleen Google Germany GmbH:n
lakiosastolle, jos se oli tarpeen. Mikäli tapaus oli erityisen vaikea, lakiosasto saattoi ohjata sen
ulkoisen, rikosoikeuteen erikoistuneen asianajotoimiston käsiteltäväksi. Tässä prosessissa kesti yleensä enintään
seitsemän päivää.
Otimme käyttöön kattavan laadunvalvontaprosessin varmistaaksemme,
että NetzDG-tiimi toimii tarkoituksenmukaisesti ja tulkitsee maailmanlaajuisia Google+:n sisältösääntöjä oikein ja
johdonmukaisesti. Raportointijakson aikana kävimme läpi noin
70 % tarkistetusta sisällöstä. Laadunvalvonnan puitteissa tarkistetun
sisällön määrä on voinut vaihdella viikoittain saamiemme pyyntöjen mukaan. Prosessin aikana laadunvalvontatiimi
arvioi kunkin sisällöntarkistajan tekemät päätökset,
antoi yksilöllistä palautetta ja analysoi laadunvalvonnan tuloksia kokonaisuutena. Viikoittaiset laatudatan arvioinnit perustuivat
laadunvalvontaan valittuihin näytteisiin. Laadunvalvontatiimi
ei ollut osa NetzDG-tiimiä, ja se koostui vanhemmista työntekijöistä, jotka olivat
tehneet aiemmin töitä sisällöntarkistuksen parissa ja joilla oli paljon kokemusta NetzDG-laissa mainituista rikoslain säädöksistä
ja maailmanlaajuisista Google+:n sisältösäännöistä. Googlen lakitiimi ja
NetzDG-tiimi järjestivät viikoittain kokouksia, joissa käsiteltiin viimeisimpien laadunvalvontatulosten
lisäksi myös poikkeuksellisen kiinnostavia, vaikeita ja monitahoisia tapauksia. Lisäksi kokouksissa nostettiin esille ja käytiin huolellisesti läpi huomionarvoisia trendejä, ajankohtaisia aiheita ja uusia oikeuskäytännön kehityksiä,
millä pyrittiin takaamaan NetzDG-tiimin toiminnan johdonmukaisuus. Tarvittaessa muokkasimme poistokäytäntöjä esimerkiksi
sisältösääntöjen päivitysten ja oikeuskäytännön uudistusten perusteella. Tällöin tarjosimme NetzDG-tiimin kaikille jäsenille uusia ohjeita
ja tarpeen vaatiessa myös koulutusmateriaaleja.