Saksan NetzDG-laki velvoittaa sosiaalisia verkostoja, joilla on Saksassa yli 2 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää, poistamaan paikallisesti "selvästi lainvastaisen" sisällön (kuten videon tai kommentin) 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta. Jos sisällön laillisuus tai lainvastaisuus ei ole selvää, verkoston tarjoajalla on korkeintaan seitsemän päivää aikaa tehdä päätös. Tämä aika voi olla pidempi poikkeustapauksissa – jos sisällön tekijöiltä tai lataajilta (esimerkiksi käyttäjät, joiden postauksia, kuvia tai kommentteja säilytetään Google+:ssa) pyydetään mielipidettä tai jos asia annetaan toimialan akkreditoidun itsesääntelytahon päätettäväksi. Poisto NetzDG:n nojalla edellyttää, että sisältöön sovelletaan jotakin niistä Saksan rikoslain (StGB) 21 säädöksestä, joihin NetzDG viittaa. Lisäksi arvioimme, noudattaako sisältö maailmanlaajuisia Google+:n sisältösääntöjä. Jos sisältö rikkoo maailmanlaajuisia sääntöjä, poistamme sen kaikkialla. Jos sisältöön ei sovellettu näitä käytäntöjä, mutta totesimme sen rikkovan jotakin niistä Saksan rikoslain 21 säädöksestä, joihin NetzDG viittaa (§ 1 III NetzDG), tai jotakin muuta paikallista lakia, rajoitimme sen käyttöä paikallisesti.

NetzDG-laki vaatii sosiaalisia verkostoja myös luomaan ja julkaisemaan raportteja valitusten käsittelystä (avoimuusraportteja) vähintään joka toinen vuosi. Me täytämme kyseisen vaatimuksen tämän raportin julkaisulla. Päivitimme tätä raporttia vuosittain, ja käyttämämme raportointijaksot olivat tammikuu–kesäkuu ja heinäkuu–joulukuu.

Emme sallineet lainvastaista sisältöä Google+:ssa. Kun saimme tietää, että jokin sisältö on lainvastaista, tarkistimme valituksen ja estimme lainvastaiseksi toteamamme sisällön käytön paikallisesti. Voit lukea lisää ilmoitus- ja tarkistusmekanismeistamme alta.

Tämä data sisältää vain valitukset, jotka liittyvät NetzDG-lakia väitetysti rikkovaan sisältöön. Yksi valitus voi käsittää useita eri sisältöjä, joita kutsumme kohteiksi. Jokainen Google+:ssa julkaistu postaus, kuva tai kommentti lasketaan erilliseksi kohteeksi. Oheisissa kaavioissa näytetään, kuinka monta kohdetta mainittiin kuuden kuukauden raportointijakson aikana saamissamme valituksissa.

Tämän osion kaavioissa näytetään, kuinka moni raportointijakson aikana ilmoitetuista kohteista estettiin tai poistettiin.

Sosiaalisen verkoston on hankalaa arvioida lataajan esittämien väitteiden totuudenmukaisuutta tai muita asiaan liittyviä olosuhteita. NetzDG-laki sallii sosiaalisten verkostojen ottaa yhteyttä lataajaan, kun esitetyn tiedon todenmukaisuus kyseenalaistetaan. Asianmukaisen vastauksen saaminen lataajalta edellyttää valituksen tekijältä kuitenkin yksityiskohtaista ja lakiin perustuvaa valitusta, jossa perustellaan, miksi esitetty tieto ei väitetysti pidä paikkaansa. Suurinta osaa oikeudellisista NetzDG-valituksista ei perusteltu riittävästi (edes Googlen nimenomaisen lisätietopyynnön jälkeen), joten näissä tapauksissa ei ollut riittäviä perusteita ottaa yhteyttä lataajaan. Tämä vastasi äskettäistä korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä, jonka mukaan hosting-alustan on otettava yhteyttä sisällön lataajaan vain silloin, kun valitus on oikeudellisesti perusteltu.

Tietyt rikosoikeudelliset tapaukset ovat monitahoisia ja edellyttävät oleellista paikallistuntemusta, kuten tietoa kielletyistä järjestöistä, merkeistä, eleistä tai musiikkikappaleista. Näissä olosuhteissa olemme saattaneet pyytää neuvoa ulkopuoliselta taholta, kuten neuvonantajalta tai NetzDG-lakiin erikoistuneelta itsesääntelytaholta.

Tämän osion kaavioissa näytetään raportointijakson aikana poistettujen ja estettyjen kohteiden kokonaismäärä käsittelyajan mukaan. Käsittelyajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu valituksen vastaanottamisesta siinä mainittujen kohteiden poistamiseen tai estämiseen.

Tässä kaaviossa näytetään rinnakkain ilmoitettujen kohteiden maailmanlaajuiset poistot, joiden syynä oli sisältösääntöjen rikkominen, ja tapaukset, joissa kohteiden käyttöä rajoitettiin paikallisesti NetzDG:n perusteella. Kohde on voinut rikkoa samanaikaisesti sisältösääntöjä ja NetzDG-laissa mainittuja rikoslain säädöksiä. Tällaisissa tapauksissa poistimme kohteet maailmanlaajuisesti sisältösääntöjemme perusteella. Kuten tässä kaaviossa esimerkiksi näytetään, suurin osa raportointijakson aikana seksuaalisen sisällön vuoksi ilmoitetuista kohteista poistettiin maailmanlaajuisesti yhteisön sääntöjemme perusteella, ei paikallisesti tietyn alueen lain perusteella.

Google pyrkii ylläpitämään ilmaisunvapautta ja tiedon saatavuutta, mutta pitääksemme Google+:n eloisana ja miellyttävänä jouduimme punnitsemaan näiden periaatteiden lisäksi myös pyrkimyksiä estää sellaisen sisällön levitystä, joka rikkoo sisältösääntöjämme ja/tai lakia. Tasapainon löytäminen ei ole koskaan helppoa etenkään globaalilla alustalla, jonka toimintamaissa on erilaiset standardit sananvapaudelle.

Menetelmät, joilla väitetysti lainvastaisesta sisällöstä voi valittaa NetzDG:n mukaisesti

Google+ tarjosi käyttäjille mahdollisuuden tehdä valituksia NetzDG:n nojalla tunnistettavalla, hyvin saavutettavalla ja aina käytettävissä olevalla tuotteen sisäisellä ilmoitustyönkululla. Sisäänkirjautuneet käyttäjät pystyivät lähettämään NetzDG-lakiin perustuvia oikeudellisia valituksia suoraan ja helposti osana ilmoitustyönkulkua, joka oli avattavissa jokaisen postauksen oikeasta yläkulmasta. Kun valituksen tekijä siirtyi ilmoitustyönkulkuun ja valitsi NetzDG-painikkeen ("Mielestäni tätä sisältöä tulisi rajoittaa Network Enforcement Law ‑säädöksen nojalla"), näytölle avautui oikeudellinen verkkolomake NetzDG-valituksen lähettämistä varten.

Google+ tarjosi myös sisään- ja uloskirjautuneille käyttäjille oikeudellisen NetzDG-verkkolomakkeen, joka oli saatavilla suoraan Google+:n imprint-sivulta (Saksassa asuville käyttäjille tarkoitettu yhteystietosivu).

Koska käyttäjät ovat keskimäärin maallikoita juridisten asioiden suhteen, laaja monitahoisten rikkomusten valikoima voi hämmentää heitä tai jopa estää heitä tekemästä lainkaan ilmoituksia. Keskimääräinen käyttäjä ei todennäköisesti pysty hahmottamaan asianmukaisia Saksan rikoslain kohtia tai viittaamaan niihin oikeudellisen NetzDG-valituksen tekemisen yhteydessä. Lisäksi ilmoitettu sisältö saattaa syyllistyä useampaan kuin yhteen luetelluista rikkomuksista. Esimerkiksi rikollis- tai terroristijärjestön jäsenten tai tukijoiden rekrytointiin tarkoitetulla videolla (§ 129, 129a StGB) näkyy usein myös lipun kaltaisia symboleja, mikä voi olla jo sinällään rangaistavaa (§§ 86, 86a StGB) mutta myös täyttää valtion vaarantavan vakavan väkivaltarikoksen valmistelun kriteerit (§ 89a StGB).

Yksinkertaistaaksemme ilmoittamista ja auttaaksemme käyttäjiä ilmoittamaan meille sisällöstä, jonka he uskovat mahdollisesti rikkovan NetzDG-lakia, loimme NetzDG-ilmoitustyönkulkuumme seitsemän sisältöluokkaa, jotka vastasivat 21:tä oleellista rikkomusta ja jäsensivät niitä ymmärrettävällä tavalla. Luokkien avulla pystyimme myös tekemään erittäin abstrakteista ja monitahoisista rikkomuksista helpommin ymmärrettäviä (etenkin maallikoille). Esimerkiksi kohdassa § 140 StGB mainitaan edellytyksinä maanpetoksen ja murhan ohella muita vakavia rikoksia, kuten sotarikokset, vakavien ruumiinvammojen aiheuttaminen, tietyt väestön vaarantavat rikokset ja tietyt vakavat seksuaalirikokset. Sisällön ilmoittamisprosesseihin liittyvän kokemuksemme mukaan käyttäjät arvostavat tällaisia maanläheisiä matalan kynnyksen keinoja, joiden avulla he voivat tehdä ilmoituksia lainvastaisesta sisällöstä tehokkaasti.

Näihin luokkiin – ja niitä vastaaviin rikkomuksiin, joista voidaan mielestämme ilmoittaa valitsemalla rikkomuksen sisältävä luokka – kuuluvat seuraavat:

Vihapuhe tai poliittinen ekstremismi

• § 130 StGB: Yllyttäminen vihamieliseen toimintaan
• § 166 StGB: Uskontoihin sekä uskonnollisiin ja aatteellisiin yhdistyksiin kohdistuvat kunnianloukkaukset

Terroristinen tai perustuslain vastainen sisältö

• § 86 StGB: Perustuslain vastaisten järjestöjen propagandamateriaalin levittäminen
• § 86a StGB: Perustuslain vastaisten järjestöjen symbolien käyttäminen
• § 89a StGB: Vakavan, valtion vaarantavan väkivaltarikoksen valmistelu
• § 91 StGB: Vakavaan, valtion vaarantavaan väkivaltarikokseen yllyttäminen
• § 100a StGB: Valtiopetoksellinen väärennös
• § 129 StGB: Rikollisjärjestöjen perustaminen
• § 129a StGB: Terroristijärjestöjen perustaminen
• § 129b StGB: Ulkomailla toimivat rikollis- ja terroristijärjestöt; laajennettu rikoshyödyn menettäminen ja vapausrangaistus
• § 140 StGB ja § 138 I StGB: Tietyistä kohdassa § 138 I StGB mainituista rikkomuksista palkitseminen ja niiden hyväksyminen
• § 269 StGB: Todistusaineistoksi tarkoitetun datan väärentäminen

Väkivalta

• § 131 StGB: Väkivallankuvausten levittäminen

Haitallinen tai vaarallinen toiminta

• § 111 StGB: Julkinen yllyttäminen rikoksiin
• § 126 StGB: Yleisen järjestyksen häiritseminen rikoksilla uhkailemalla
• § 140 StGB ja § 126 I StGB: Kohdassa § 126 I StGB mainituista rikkomuksista palkitseminen ja niiden hyväksyminen
• § 241 StGB: Rikoksella uhkaileminen

Kunnianloukkaus tai solvaus

• § 185 StGB: Solvaus
• § 186 StGB: Kunnianloukkaus
• § 187 StGB: Tarkoituksellinen kunnianloukkaus

Tietosuoja

• § 201a StGB: Yksityisyydensuojan rikkominen kuvia ottamalla

Seksuaalinen sisältö

• § 184b StGB: Lapsipornon jakelu, hankkiminen ja hallussapito sekä § 184d StGB: Pornografisten esitysten jakelu yleislähetyksinä tai media- tai televiestintäpalvelujen avulla
• § 140 ja §§ 176–178: Tietyistä kohdissa §§ 176–178 mainituista rikkomuksista palkitseminen ja niiden hyväksyminen

Sisältöilmoituksia koskevan maailmanlaajuisen kokemuksemme perusteella uskoimme, että tämä luokitus tuki parhaiten NetzDG:n oikeudellisten tavoitteiden saavuttamista.

Keinot, joilla valituksen tekijälle ja sisällön lataajalle ilmoitetaan NetzDG-lain mukaisesti

Kun saimme NetzDG-lakiin perustuvan valituksen yllä kuvattujen ilmoituskanavien kautta, lähetimme valituksen tekijälle sähköpostilla viitenumeron ja vahvistuksen siitä, että olimme vastaanottaneet ilmoituksen käsittelyä varten. Kun olimme tarkistaneet valituksen ja väitetysti lainvastaisen sisällön, ilmoitimme valituksen tekijälle päätöksestämme (poistimmeko sisällön vai jätimmekö sen ennalleen) sähköpostilla. Jos sisältö rikkoi sääntöjämme tai lakia, ilmoitimme asiasta myös sen lataajalle. Samalla annoimme hänelle lisätietoa poistosta, mikä auttoi meitä varmistamaan, että Google+:aan sisältöä lataavat käyttäjät tuntevat palvelun käyttöehdot.

Ilmoitusmenetelmät

Tekniset ratkaisut. Järjestelmämme pyrkivät jatkuvasti etsimään Google+:sta sisältösääntöjen rikkomuksia, kuten roskasisältöä tai seksuaalista sisältöä. Algoritmeihimme lisättiin uusia sääntöjä viikoittain ja kuukausittain. Lisäksi estimme Google+:sta sääntörikkomusten vuoksi poistettujen kuvien (esimerkiksi kuvat lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä) uudelleenlataamisen käyttämällä tiivistystekniikoita. Käytimme tunniste- ja vastaavuustyökaluja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävien kuvien etsimiseen, tunnistamiseen ja estämiseen.

Ihmisten tekemät ilmoitukset: käyttäjät ja ahkerat kirjoittajat. Käyttämämme ilmoitusjärjestelmä tarjosi sisäänkirjautuneille käyttäjille mahdollisuuden ilmoittaa meille sisällöstä, joka rikkoi Google+:n maailmanlaajuisia sisältösääntöjä. Kyseessä oli vapaaehtoisesti kehittämämme itsesääntelyjärjestelmä, joka ei ollut kytköksissä mihinkään lakisääteiseen velvoitteeseen. Kaikki käyttäjät, jotka olivat kirjautuneena Google-tililleen ja löysivät maailmanlaajuisia sisältösääntöjä mahdollisesti rikkovaa sisältöä, pystyivät ilmoittamaan siitä Google+:n ilmoitustoiminnon avulla valitsemalla ensin oikeasta yläreunasta kolme pistettä, klikkaamalla Ilmoita väärinkäytöstä ja valitsemalla sitten väitetyn sisältörikkomuksen luokan. Käyttäjän tuli kertoa ilmoituksessa, mitä sääntöä hän uskoi sisällön rikkovan. Sääntörikkomusten ilmoitusluokkia ja poistamisen syitä olivat seuraavat: seksuaalinen sisältö, väkivaltainen tai vaarallinen sisältö, vihamielinen sisältö, häirintä, kiusaaminen ja roskasisältö. Yhteisön jäsenten tekemät ilmoitukset arvioitiin puhtaasti sisältösääntöjen perusteella.

Top Contributor Programin tarkoituksena oli määrittää joukko Google+:n käyttäjiä, joiden tekemät ilmoitukset Google+:n sisällöntarkistustiimi voisi asettaa etusijalle. Top Contributor Programiin kuuluneet ahkerat kirjoittajat ohjasivat trendejä ja rajatapauksia jatkokäsittelyyn hyödyntämällä kattavaa tuoteosaamista, jonka he olivat keränneet vastaamalla useisiin kysymyksiin ohjefoorumeillamme. Ahkerat kirjoittajat tekivät eri tuotteissa sisältösääntöjen rikkomuksista ilmoituksia, jotka sisällöntarkistustiimimme sitten käsitteli. Ahkerien kirjoittajien ilmoituksia käsiteltiin vain sisältösääntöjemme puitteissa. Voit lukea lisää Top Contributor Programista täältä.

Oikeudelliset valitukset. Sisäänkirjautuneet käyttäjät pystyivät lähettämään meille erillisen prosessimme kautta ilmoituksia suoraan ja helposti, jos he uskoivat, että Google+:aan ladattu sisältö rikkoi NetzDG-lain piiriin kuuluvia säädöksiä. Käyttäjä pystyi ilmoittamaan meille väitetysti lainvastaisesta sisällöstä Google+:n ilmoitustoiminnon avulla valitsemalla ensin sisällön oikeasta yläreunasta kolme pistettä ja valitsemalla sitten Mielestäni tätä sisältöä tulisi rajoittaa Network Enforcement Law ‑säädöksen nojalla. Sisään- ja uloskirjautuneet käyttäjät pystyivät tekemään NetzDG-valituksia myös täyttämällä NetzDG-verkkolomakkeen, joka oli saatavilla Google+:n imprint-sivun kautta. Valituksen tekijälle lähetettiin viesti, jolla vahvistettiin, että olimme vastaanottaneet valituksen. Näiden ilmoituskanavien avulla käyttäjät pystyivät nimeämään kyseenalaisen sisällön ja perustelemaan oikeudellisen valituksensa. Nämä tiedot olivat edellytyksenä asianmukaiselle oikeudelliselle tarkistukselle ja oikeisiin toimenpiteisiin ryhtymiselle. Jos perusteluissa oli puutteita tai ne eivät riittäneet sisällön poistamiseen paikallisesti, saatoimme kysyä valituksen tekijältä lisätietoja. Jos ilmoitettu sisältö rikkoi Google+:n sisältösääntöjä, poistimme sen maailmanlaajuisesti. Jos sisältö ei rikkonut sääntöjä, mutta se loukkasi vähintään yhtä niistä rikoslain säädöksistä, joihin NetzDG-laissa viitataan, estimme sisällön käytön paikallisesti. Google+ ilmoitti valituksen tekijälle päätöksestämme ja sen syistä sähköpostilla.

Olemme useiden vuosien ajan tarjonneet muita juridisia verkkolomakkeita oikeudellisten valitusten lähettämiseen ja estäneet sisällön, jonka olemme todenneet lainvastaiseksi tietyllä oikeudenkäyttöalueella. Olemme aina antaneet oikeudellisesta valituksesta palautetta sen lähettäjälle.

Arviointiprosessi

Ihmisten tekemät ilmoitukset Google+:ssa. Kun saimme ilmoituksen, tarkistustiimimme arvioivat sisällön maailmanlaajuisten Google+:n sisältösääntöjen perusteella. Tiimit pystyivät tarkastelemaan ilmoitetun sisällön laajempaa asiayhteyttä – esimerkiksi postauksessa olevan kuvan otsikkoa tai Google+ ‑yhteisön kuvausta. Tällaisilla kontekstisidonnaisilla tekijöillä on usein tärkeä rooli ladatun sisällön tarkoitusperiä arvioitaessa. Esimerkiksi maailmanlaajuiset sääntömme olisivat todennäköisesti sallineet poliittisen, ajankohtaisasioista keskustelevan yhteisön. Meidän on joissakin tilanteissa ehkä täytynyt päätellä tämä asiayhteys yhteisön kuvauksen ja muun ladatun sisällön perusteella. Jos saman sisällön tarkoituksena olisi puolestaan ollut vihamielisen toiminnan ihannointi tai siihen yllyttäminen, olisimme mahdollisesti poistaneet sen sisältösääntöjemme rikkomisen vuoksi.

Kehittämämme sisältösäännöt määrittelivät suuntaviivat sallitulle sisällölle, ja niistä monet menivät päällekkäin NetzDG:n säädösten kanssa. Tällaisia olivat esimerkiksi säännöt, jotka kielsivät vihamielisen sisällön, häirinnän, kiusaamisen, uhkailun, henkilökohtaisen ja luottamuksellisen tiedon levittämisen, lasten hyväksikäytön, seksuaalisen sisällön, väkivallan ja terroristisen sisällön. Voit lukea lisää näihin sisältötyyppeihin liittyvistä käytännöistä täältä.

Tarkistustiimeillämme oli käytettävissään useita vaihtoehtoja: yhteisön sääntöjä rikkovan sisällön poistaminen maailmanlaajuisesti, sääntöjen mukaisen mutta alaikäisille sopimattoman sisällön merkitseminen koko perheelle sopimattomaksi tai sääntöjä rikkomattoman sisällön jättäminen ennalleen. Toistuvien väärinkäytösten ja törkeiden rikkomusten tapauksessa saatoimme estää käyttäjältä tiettyjen ominaisuuksien käytön tai sulkea hänen tilinsä. Tilin sulkeminen saattoi tulla kyseeseen jo ensimmäisen rikkomuksen jälkeen, jos kyseessä oli törkeä rikkomus (esimerkiksi terroristinen teko).

Yleistä oikeudellisista ilmoituksista. Kun saimme oikeudellisen ilmoituksen, tarkistustiimimme käsittelivät sen siihen liitettyjen tietojen ja siinä mainitun sisällön perusteella. Lisäksi tarkistajat ottivat huomioon ilmoitetun sisällön laajemman asiayhteyden yllä kuvatulla tavalla. Jos valituksesta puuttui tärkeitä tietoja, kuten väitettyyn kunnianloukkaukseen liittyvän henkilön tiedot, tiimi saattoi ottaa yhteyttä valituksen lähettäjään ja pyytää tältä lisätietoja. Kun tiimi sai lisätiedot, se arvioi sisällön juridiselta kannalta. Jos totesimme sisällön olevan lainvastaista (esimerkiksi tekijän- tai henkilöoikeusloukkauksen vuoksi), estimme sen käytön paikallisesti.

NetzDG-valitukset. Kun saimme NetzDG-valituksen, tarkistusprosessiimme kuului, että sisällön käsitteli erikoistunut NetzDG-tarkistustiimimme (katso tarkistustiimejä käsittelevä osio), joka pystyi tarkastelemaan kyseessä olevan sisällön laajempaa asiayhteyttä. Jos tiimi totesi sisällön rikkovan maailmanlaajuisia sisältösääntöjämme, se poisti sisällön kaikkialla. Jos sisältö ei rikkonut sääntöjämme, mutta se loukkasi vähintään yhtä niistä Saksan rikoslain 21 säädöksestä, joihin NetzDG-laissa (§1 III NetzDG) viitataan, estimme sisällön käytön paikallisesti.

Valitusten tarkistaminen on usein haastavaa. Jopa asianajajilla voi olla vaikeuksia joidenkin rikkomusten arvioinnissa. Esimerkiksi todistusaineistoksi tarkoitetun datan väärentäminen (§ 269 StGB) ja kunnianloukkausten ja solvausten luokka ovat aihealueita, joista on muodostunut laaja oikeuskäytäntö viime vuosikymmenien aikana – erityisesti Saksan perustuslain voimaantulon jälkeen. Vain pieni osa kunnianloukkauksista ja solvauksista onkin selvästi lainvastaisia. Sisällön lainmukaisuutta arvioivat tuomioistuimet voivat päätyä eri lopputuloksiin, vaikka käsittely olisi kestänyt useita vuosia. Esimerkiksi liittovaltion perustuslakituomioistuin on kumonnut liittovaltion korkeimman oikeuden päätöksiä ja osoittanut näin, että päätös edellyttää monitahoista harkintaa ja laillisuus riippuu kunkin tapauksen yksilöllisistä olosuhteista. Toisin kuin oikeuskäsittelyssä, sosiaalisella verkostolla ei aina ole käytettävissään kaikkia tarvittavia tietoja. Ei myöskään ole olemassa päämenettelyä, jossa edellytetään todistussääntöjä. Tällaisissa tapauksissa sisällön sallittavuuden arviointi on hyvin haastavaa (kun mittareina käytetään rikkomusten tiettyjä piirteitä), ja siihen liittyvien päätösten tekemisen tulisi yleisesti ottaen olla asiaankuuluvien tuomioistuimien harteilla.

Myös todellinen käytäntö tukee näitä seikkoja: Monet kunnianloukkauksiin ja solvauksiin liittyvät NetzDG-valitukset eivät tulleet asianomaiselta henkilöltä, vaan kolmannelta osapuolelta, joka oletti asianomaisen henkilön loukkaantuneen sisällön vuoksi. Meillä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta tarkistaa valituksen tekijän henkilöllisyyttä, minkä vuoksi emme voineet myöskään selvittää, oliko valituksen lähettäjä kolmas osapuoli tai oliko asianomainen henkilö todella tehnyt asiasta rikosilmoituksen lainvalvontaviranomaisille (Saksassa tällainen syyte edellyttää asianomaisen itsensä tekemää valitusta).

NetzDG-tiimimme käsitteli NetzDG-pyyntöjä kahdessa vuorossa vuoden jokaisena päivänä Google+:n käytöstäpoistoon saakka, jotta sisältö voitiin poistaa maailmanlaajuisesti tai estää paikallisesti NetzDG-laissa määriteltyjen aikarajojen puitteissa. Jos pyyntö oli selvästi perusteeton, sen tekijälle ilmoitettiin asiasta välittömästi lakivaatimusten mukaisesti (katso kohta Keinot, joilla valituksen tekijälle ja sisällön lataajalle ilmoitetaan NetzDG-lain mukaisesti). Jos sisältö ei selvästi rikkonut maailmanlaajuisia Google+:n sisältösääntöjä tai sovellettavia rikoslain säädöksiä, se oli muutoin monitahoista tai sen yhteys Saksaan ei ollut täysin selvä, tapausta hoitanut NetzDG-sisällöntarkistaja ohjasi sen seuraavalle tasolle nopeaa tarkistusta ja vanhempien sisällöntarkistajien valitsemia asianmukaisia toimenpiteitä varten. Monitahoiset pyynnöt ohjattiin Googlen lakitiimille, joka välitti haastavat tai erityistä huolellisuutta edellyttävät tapaukset edelleen Google Germany GmbH:n lakiosastolle, jos se oli tarpeen. Mikäli tapaus oli erityisen vaikea, lakiosasto saattoi ohjata sen ulkoisen, rikosoikeuteen erikoistuneen asianajotoimiston käsiteltäväksi. Tässä prosessissa kesti yleensä enintään seitsemän päivää.

Otimme käyttöön kattavan laadunvalvontaprosessin varmistaaksemme, että NetzDG-tiimi toimii tarkoituksenmukaisesti ja tulkitsee maailmanlaajuisia Google+:n sisältösääntöjä oikein ja johdonmukaisesti. Raportointijakson aikana kävimme läpi noin 70 % tarkistetusta sisällöstä. Laadunvalvonnan puitteissa tarkistetun sisällön määrä on voinut vaihdella viikoittain saamiemme pyyntöjen mukaan. Prosessin aikana laadunvalvontatiimi arvioi kunkin sisällöntarkistajan tekemät päätökset, antoi yksilöllistä palautetta ja analysoi laadunvalvonnan tuloksia kokonaisuutena. Viikoittaiset laatudatan arvioinnit perustuivat laadunvalvontaan valittuihin näytteisiin. Laadunvalvontatiimi ei ollut osa NetzDG-tiimiä, ja se koostui vanhemmista työntekijöistä, jotka olivat tehneet aiemmin töitä sisällöntarkistuksen parissa ja joilla oli paljon kokemusta NetzDG-laissa mainituista rikoslain säädöksistä ja maailmanlaajuisista Google+:n sisältösäännöistä. Googlen lakitiimi ja NetzDG-tiimi järjestivät viikoittain kokouksia, joissa käsiteltiin viimeisimpien laadunvalvontatulosten lisäksi myös poikkeuksellisen kiinnostavia, vaikeita ja monitahoisia tapauksia. Lisäksi kokouksissa nostettiin esille ja käytiin huolellisesti läpi huomionarvoisia trendejä, ajankohtaisia aiheita ja uusia oikeuskäytännön kehityksiä, millä pyrittiin takaamaan NetzDG-tiimin toiminnan johdonmukaisuus. Tarvittaessa muokkasimme poistokäytäntöjä esimerkiksi sisältösääntöjen päivitysten ja oikeuskäytännön uudistusten perusteella. Tällöin tarjosimme NetzDG-tiimin kaikille jäsenille uusia ohjeita ja tarpeen vaatiessa myös koulutusmateriaaleja.

Googlen työntekijät tai palkatut alihankkijat tarkistivat kaikki Google+:n sisältöön liittyvät sääntöilmoitukset ja oikeudelliset valitukset. Kattavalla laadunvalvontaverkostolla varmistimme, että työntekijämme ympäri maailmaa tekivät parhaita mahdollisia päätöksiä ilmoitusten perusteella ja saivat säännöllisesti palautetta toiminnastaan.

Google+:n käytäntö- ja täytäntöönpanotiimeihin, jotka arvioivat käyttäjien lähettämiä ilmoituksia Google+:n sisältösääntöjen perusteella, kuului useita kieliä (saksa mukaan lukien) osaavia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Ilmoituksiin liittyvän sisällön luonteesta johtuen Googlella oli käytössään kattava henkilöstön hyvinvointiohjelma, johon kuului henkilökohtaisia keskusteluja ja ryhmäkeskusteluja sekä muuta hyvinvointia tukevaa ohjelmaa.

Google+:n sisältöön liittyviä oikeudellisia valituksia käsitteleviin tiimeihin kuului myös oikeustieteen tutkinnon suorittaneita saksankielisiä lakiasiantuntijoita. Nämä asiantuntijat olivat perehtyneet paikalliseen lakiin ja neuvottelivat Googlen paikallisten asianajajien kanssa. Tarvittaessa tiimit pyysivät apua myös ulkopuolisilta paikallisilta neuvonantajilta.

NetzDG-tiimi. Kokosimme NetzDG-valituksia varten erikoistuneen tiimin, joka toimi ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa Saksassa (NetzDG-tiimi). Sisällöntarkistajien määrä vaihteli saapuvien NetzDG-pyyntöjen määrän perusteella. Tiimi oli yhteydessä YouTuben NetzDG-tiimiin. Google+:n käytöstäpoiston sisältävällä raportointijaksolla tiimissä oli 11 jäsentä. Tiimissä oli kahdeksan sisällöntarkistajaa (vanhemmat sisällöntarkistajat mukaan lukien), ja heitä johti yksi päällikkö. Tiimin tukena oli yksi laadunarvioija ja yksi kouluttaja.

Kulttuurisen monimuotoisuuden takaamiseksi tarkistajamme tulivat erilaisista ammatillisista taustoista, puhuivat eri kieliä ja olivat 20–45-vuotiaita. Kaikki NetzDG-tiimin jäsenet puhuivat äidinkielensä saksan lisäksi englantia, minkä lisäksi osa heistä osasi vähintään yhtä seuraavista kielistä: espanja, japani, ranska ja portugali. Tästä oli hyötyä, kun tiimin täytyi arvioida vieraskielisen sisällön yhteyttä Saksaan. Noin puolella NetzDG-tiimin jäsenistä oli korkeakoulututkinto (esim. kandidaatin- tai maisterintutkinto) valtiotieteen, mediatutkimuksen, terveystutkimuksen tai opetuksen kaltaisilta aloilta. Osa tiimin jäsenistä oli tehnyt harjoittelujaksoja esimerkiksi toimistoviestinnän ja ulkomaankaupan parissa. Tiimin muut jäsenet olivat suorittaneet opintonsa loppuun äskettäin.

Kaikki NetzDG-tiimin jäsenet perehdytettiin yleisesti kaikkiin Google+:n maailmanlaajuisiin sisältösääntöihin, prosesseihin ja teknisiin järjestelmiin. Lisäksi he saivat oikeudellista koulutusta NetzDG-lain piiriin kuuluvista rikkomuksista. Perehdytyksen lisäksi tiimin jäsenten oli osallistuttava tarjoamiimme pakollisiin NetzDG-täydennyskoulutuksiin kuuden kuukauden välein. Saksankielisten täydennyskoulutusten järjestäjätiimiin kuului tavallisesti oikeustieteen professori, rikosasianajaja sekä Googlen lakitiimien jäseniä etenkin Google Germany GmbH:sta. Koulutukset jaettiin useampiin osiin, jotta kaikki tiimin jäsenet (johtaja, laaduntarkistaja ja kouluttaja mukaan lukien) pystyivät osallistumaan niihin ja käsittelemään etukäteen kerättyjä kysymyksiä ja haastavia esimerkkejä riittävällä tavalla. Lisäksi tarjosimme tarpeen mukaan oikeudellisia lisäkoulutuksia, joita Googlen lakitiimi järjesti yhdessä Google Germany GmbH:n lakiosaston kanssa. Noudatimme näissä tapahtumissa kouluttajakoulutusmallia, jonka mukaisesti koulutukseen osallistui koko NetzDG-tiimin sijaan joukko vastuuhenkilöitä, jotka jakoivat saamansa tiedot työtovereilleen. Sekä täydennyskoulutuksissa että oikeudellisissa lisäkoulutuksissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita, trendejä, uusia oikeuskäytäntöjä sekä pyyntötyyppejä, joiden käsittelyssä oli ollut haasteita edellisen puolivuotiskauden aikana.

NetzDG-tiimille tarjottiin myös useita sisältösääntöjä koskevia täydennyskoulutuksia. Nämä täydennyskoulutukset käsittelivät tiimin kannalta olennaisia uusia asioita ja trendejä, jotka liittyivät esimerkiksi vihamieliseen sisältöön ja lasten turvallisuuteen. Lisäksi osa koulutuksista keskittyi tiettyyn aiheeseen, kuten aseisiin, haitallisiin ja vaarallisiin piloihin ja haasteisiin, digitaaliseen turvallisuuteen ja väärennettyyn sisältöön. Sisältösääntökoulutuksia järjestivät käytäntöjen täytäntöönpanosta vastaavat päälliköt ja Googlen lakitiimin jäsenet. NetzDG-tiimi sai tarvittaessa myös viikoittaisia ja kiireellisiä sisältösääntötiedotteita.

NetzDG-tiimin jäsenille tarjottiin kattavia hyvinvointiohjelmia ja psykologista tukea, kuten säännöllisiä ja pyynnöstä järjestettäviä koulutuksia sekä henkilökohtaisia saksankielisiä keskusteluja psykologien, terapeuttien ja kouluttajien kanssa. Tiimin jäsenet pystyivät soittamaan tukipalveluun kellon ympäri viikon jokaisena päivänä. Lisäksi tuimme henkilöstön hyvinvointia tarjoamalla heille esimerkiksi taukotiloja sekä yksityisiä tiloja, jotka sopivat henkilökohtaisiin keskusteluihin asiantuntijan kanssa. Tämä vastasi hyvinvointiohjelmaa, jonka tarjoamme kaikille Googlen tarkistustiimeille. Lisäksi tiimin jäsenet saivat alennusta liikuntaryhmien ja kuntosalien jäsenyyksistä.

Raportointijakson aikana Google edusti Google+:aa seuraavissa NetzDG-lain kannalta oleellisissa järjestöissä:

• Freiwillige Selbstkontrolle Multimedia-Diensteanbieter e.V. (FSM)
• eco - Verband der Internetwirtschaft e.V.
• Deutschland sicher im Netz e.V.
• Bitkom-Bundesverband Informationswirtschaft, Telekommunikation und neue Medien e.V.

FSM ja eco ylläpitävät puhelinpalveluja, joiden kautta kuluttajat voivat tehdä ilmoituksia mahdollisesti lainvastaisesta sisällöstä. Nämä ilmoitukset ohjataan sitten tarkistustiimiemme arvioitaviksi. Annamme ilmoituspalvelulle kussakin tapauksessa yksityiskohtaista palautetta tekemästämme päätöksestä.

Uskomme yhteistyöhön. Vaikka Google+ on poistettu käytöstä, Google tekee läheistä yhteistyötä vihapuhetta ja syrjintää vastaan taistelevien järjestöjen sekä viranomaisten kanssa tarkoituksena ymmärtää paremmin paikallista tilannetta ja kehittää ratkaisuja. Arvioimme säännöllisesti käytäntöjemme täytäntöönpanotapoja kumppaneiden ja asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi kutsumme järjestöjä osallistumaan paikallisiin tai kansainvälisiin työpajoihin, joissa kerromme käytäntöjemme ja tuotteidemme päivityksistä, opetamme Googlen palvelujen käyttöä, annamme neuvontaa tietoturva-asioissa sekä keskustelemme ajankohtaisista haasteista ja keskeisistä ongelmista.